Potilaan hoidossa kommunikaatio potilaan ja omaisten kanssa on keskeistä. On tärkeää, että potilas saa puhua äidinkieltään, jotta potilaalle syntyy turvallisuuden tunne.
Ensihoito on saapunut vuonna 1944 syntyneen naisen kotiin. Nainen on hälyttänyt apua, sillä hän on kaatunut, eikä ole päässyt omin voimin ylös. Hän valittaa loukanneensa lonkkansa ja jalkansa kaatuessaan. Ensihoito tutkii parhaillaan naista.
E: Päivää. Mitä on tapahtunut?
P: Hei. Kaaduin ja loukkasin lonkkani ja selkäni. En pääse ylös ilman apua.
E: Ok. Onko teillä kipuja juuri nyt? Mihin sattuu? Tuntuuko pahalta, kun kosketan teitä selästä?
P: Kyllä, se sattuu.
E: Autamme teidät ylös ja teemme teille muutamia tutkimuksia. Käykö se?
P: Kyllä, se sopii hyvin.
E: Nyt haastattelen teitä hieman. Kertoisitteko nimenne ja syntymäaikanne.
P: Kaisa Lövberg ja syntymäaikani on kuudestoista huhtikuuta 1944.
E: Edelsikö kaatumistanne mitään normaalista poikkeavia oireita, kuten huimausta tai jotakin muuta?
P: Kyllä minua hieman huimasi, mutta huimausta minulla on melko usein.
E: Onko teillä mitään sairauksia tai lääkityksiä? Oletteko allerginen millekään lääkeaineelle?
P: Minulla on verenpainetauti, 2 tyypin diabetes sekä jokin sydämeen liittyvä ongelma, jota en muista. Syön ainakin Cardacea ja Pradaxaa, muita en muista. Olen allerginen penisilliinille.
E: Selvä. Kertokaa hieman kotioloistanne. Asutteko yksin? Miten olette pärjännyt kotona? Onko teillä kotiapua?
P: Asun mieheni kanssa täällä kotona. Hän on pyörätuolissa. Olemme pärjänneet kotona keskenämme mielestäni ihan hyvin. Tytär käy aina joskus meitä auttamassa ruokaostosten kanssa.
E: Selvä juttu. Otamme vielä verensokerin, lämmön, verenpaineen sekä EKG:n. Onko olonne muuttunut mitenkään tänä aikana?
P: Mielestäni oloni on hieman kohentunut siitä, kun tulitte.
E: Tuntuuko teistä, että pärjäisitte nyt kotona? Kaikki arvot ovat hyviä, eikä ulkoisia merkkejä vammoista ole. Emme näe tarpeelliseksi kuljettaa teitä sairaalaan, nyt kun jalkannekin kantavat hyvin. Soitin vielä akuuttilääkärillekin ja hän oli kanssani samaa mieltä.
P: Kyllä minusta tuntuu, että voin jäädä kotiin. Oloni on täysin normaali tällä hetkellä.
E: Selvä, hyvä. On erittäin tärkeää, että soitatte uudelleen 112, jos teidän tilanteenne huononee. Tulostamme vielä ensihoitokertomuksen käynnistämme ja annamme sen teille.
P: Ymmärrän. Soitan 112, jos tilani huononee. Kiitos paljon.
E: Kiitoksia. Hei, hei.
Sisällöt on lisensoitu CC BY-SA 4.0.
© Tampereen ammattikorkeakoulu
© Copyright 2020. All Rights Reserved.