Potilaan hoidossa kommunikaatio potilaan ja omaisten kanssa on keskeistä. On tärkeää, että potilas saa puhua äidinkieltään, jotta potilaalle syntyy turvallisuuden tunne.
Nuorella naisella on ollut vatsakipua koko aamun. Hän saapuu päivystykseen, jossa hoitaja ryhtyy selvittämään tilannetta.
H: Mikä on hätänä?
P: Minulla on ollut kovaa vatsakipua koko aamun.
H: Milloin kivut alkoivat?
P: Noin kello seitsemän tänä aamuna.
H: Voitko näyttää minulle, missä kipu tuntuu?
P: Se on tässä, alavatsalla ja oikealla puolella
H: Onko sinulla ollut vastaavaa aikaisemmin?
P: Ei ikinä!
H: Kertoisitko, kuinka kovaa kipu on.
H: 0 on ei kipua ja 10 on pahin mahdollinen kipu, jota voit ajatella.
P: Sanoisin, että se on kahdeksan juuri nyt.
H: Onko se ollut kahdeksan koko ajan?
P: Ei. Se oli aluksi viisi, mutta nyt se on kahdeksan.
H: Onko sinulla mitään sairauksia?
P: Ei. Olen erittäin terve.
H: Oletko syönyt normaalisti tänään ja eilen?
P: Eilen söin normaalisti, mutta tänään en ole syönyt lainkaan.
H: Seuraavaksi lääkäri tulee tutkimaan sinut. Lääkäri päättää sitten, miten edetään.
P: Selvä. Kiitos sinulle.
H: Nähdään pian uudestaan.
Lääkäri tutkii potilaan, määrää tulehduskokeita ja ultraäänen. Hän toteaa, että kyseessä on umpilisäkkeen tulehdus. Jatkohoitona on umpilisäkkeen poisto kirurgisesti.
H: Kuinka voit nyt?
P: Mikään ei ole muuttunut.
H: Voin antaa sinulle nyt kipulääkettä ennen toimenpidettä, mutta minun täytyy laittaa ensiksi kanyyli kämmenselkääsi. Kun kipu on hiukan hellittänyt, täytän anestesiakaavakkeen ja kyselen sinulta muutamia asioita. Tulen pian takaisin.
Sisällöt on lisensoitu CC BY-SA 4.0.
© Tampereen ammattikorkeakoulu
© Copyright 2020. All Rights Reserved.