Potilaan hoidossa kommunikaatio potilaan ja omaisten kanssa on keskeistä. On tärkeää, että potilas saa puhua äidinkieltään, jotta potilaalle syntyy turvallisuuden tunne.
71-vuotias mies on pudonnut katolta kesken remontoinnin. Raajojen liikuttaminen ei onnistu ja vaimo on soittanut hätääntyneenä hätäkeskukseen. Ensihoito saapuu kohteeseen.
E: Hei, olen ensihoitaja Mikael. Mitä on tapahtunut?
P: Olin katolla remontoimassa. Yhtäkkiä otteeni lipesi ja putosin alas.
E: Ottakaa rauhallisesti, älkää yrittäkö liikkua.
P: En pysty liikkumaan, koskee niin paljon.
E: Osaatteko sanoa, kuinka korkealta putositte?
P: Putosin tuolta katolta. Luultavasti se on seitsemän metriä korkea.
E: Miten putositte? Selkä edellä, jalat edellä vai kuinka?
P: Putosin niin, että jalat osuivat ensimmäisinä maahan.
E: Mihin teitä sattuu eniten?
P: Jalkaani koskee hirveästi. Myös selkäni on tosi kipeä. Oikeaa kättäni särkee. Niska tuntuu aralta.
E: Voitteko kuvailla, millaista kipu on?
P: Kipu jaloissa ja selässä on viiltävää ja erittäin voimakasta. Kädessä kipu ei ole niin paha.
E: Säteileekö kipu johonkin?
P: Kipu tuntuu koko kehossa.
E: Kuinka voimakasta kipu on asteikolla 0–10?
P: Sanoisin, että 10.
E: Onko kipu tullut pahemmaksi?
P: Kipu on pysynyt samanlaisena.
E: Nyt tutkin teidän kehonne kokonaan tunnustellen. Sanokaa, jos tekee kipeää.
Ensihoitaja tunnustelee rintakehän, vatsan, lantion, pään, niskan, selän, kädet ja jalat
E: Laitan teille nyt tipan. Nyt vähän nipistää.
E: Nyt mittaan teiltä verenpaineen ja laitan saturaatiomittarin.
E: Kuuntelen hengitysäänenne. Mittaan myös lämmön ja verensokerin.
P: Selvä. Saanko jotakin kipulääkettä?
E: Annan teille kipulääkettä suonensisäisesti.
P: Ok. Toivottavasti se auttaa.
E: Olkaa rauhassa. Yritämme siirtää teidät varovasti aiheuttamatta lisää kipua. Siirrämme teidät tällaiselle tyhjiöpatjalle ja sitten ambulanssiin.
E: Kertokaa, kun kipu alkaa hellittää.
P: Kipu on hellittänyt. Arvioisin sen numerolla 7.
E: Lähdemme nyt sairaalaan tarkempiin tutkimuksiin ja hoitoon.
P: Kuulostaa hyvältä.
E: Kertokaa minulle, jos vointinne muuttuu matkan aikana.
P: Selvä. Onneksi sairaala on lähellä.
E: Kyselen teiltä matkan aikana joitakin asioita. Kertoisitteko sairautenne ja lääkityksenne.
P: Verenpainetauti, sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotauti, astma, COPD ja epilepsia. Lääkkeitä on paljon ja niitä en muista ulkoa. Ne löytyvät Omakannasta.
Polkupyöräonnettomuus, jossa 6-vuotias lapsi on loukkaantunut. Autonkuljettaja on soittanut hätäkeskukseen. Ensihoito saapuu paikalle.
P: Minuun sattuu.
E1: Mikä sinun nimesi on?
P: Vilja.
E1: Mitä sinulle on sattunut?
P: Kaaduin pyörällä. Mun jalkaan sattuu ja käteen myös. En pääse pois tästä.
E1: Ole ihan rauhassa, autan sinua. Missä sinä asut?
P: Tuolla talossa. En olisi saanut tulla tänne uudella pyörällä. Eihän pyörä mennyt rikki? Mun päähän sattuu.
E1: Onko äitisi tai isäsi kotona?
P: Ei saa kertoa äidille, hän on vihainen, koska tulin tänne.
E1: Tarvitaan lisäapua. Pyydätkö sinä?
E2: Lisäapu pyydetty.
E1: Vilja, kuunteletko minua? Minun täytyy aukaista vähän sinun vaatteitasi. Näytätkö mihin sattuu eniten? Minun pitää katsoa sinun jalkaasi ja kättäsi. Sano sitten, jos sattuu.
P: Jalkaan sattuu.
E1: Sattuuko nyt, kun en koske?
P: Sattuu. Missä minun iskä on?
Lisäapu tulee nopeasti. E2 vie autonkuljettajan syrjään.
Autoilija: Minä törmäsin häneen, katselin kännykkää, enkä huomannut mitään, ennen kuin tömähti. Kaikki on minun syytäni.
E2: Katsellaan me täältä sivummalta. Lasta hoidetaan. Nyt ei ole enää mitään hätää. Mihin te olitte matkalla?
Autonkuljettaja: En muista, ehkä kotiin? Haluan pois tästä.
O: Vilja, mitä olet tehnyt? Enkö ole sanonut, että tänne ei saa tulla! Ja katso uutta pyörääsi. Se on nyt ihan rikki ja uutta et saa. Tuo nainenko sinuun törmäsi? Mitä olet tehnyt lapselleni?
E2: Koettakaa nyt rauhoittua. Äiti voisi mennä Viljan luokse ja olla hänen kanssaan.
Viljan luona oleva ensihoitaja tutkii lasta.
E1: (Ri) Katson ja kosken sinua tästä. Sattuuko? Rintalasta on stabiili.
E1: (Va) Painan vähän tästä vatsasta. Sattuuko? Vatsa on pehmeä, ei arista, vatsan iholla on pari vanhannäköistä mustelmaa.
E1: (L) Sitten kokeilen sinun kylkiäsi. Sattuuko? Sattuu. Kipua oikealla.
E1: (Ai) Pää. Sattuuko tänne? Sattuu. Pää kipeä, kypärä haljennut.
E1: (Se) Sattuuko sinun selkääsi? Ei.
E1: (R): Raajat. Sattuuko, kun kosken käsiäsi ja jalkojasi? Käteen sattuu. Oikeassa reidessä on turvotusta, ei virheasentoa. Ensihoitaja kysyy toiselta ensihoitajalta: Saitko kirjattua?
E1: Laitan sinulle sormeen tällaisen pienen laitteen. Annatko sen olla siinäpaikallaan. Se ei satu. Saturaatio on 95. Sitten laitan sinulle tällaiset pienet tarrat tuohon rintaan. Sekään ei satu. Näytän sinulle sitten, kun ne ovat paikallaan, mitä tuosta pienestä telkkarista
näkyy. Sinusrytmi, pulssi on 145. Ja sitten laitetaan sinulle käteen tällainen tarra. Se hiukan puristaa, voit kertoa, miltä sinusta tuntuu, kun kuulet pienen surinan.
E1: Laitetaan se siihen käteen, johon ei satu. Verenpaine on 100/60. Siirrämme sinut tuollaiselle hienolle patjalle, mutta ennen sitä laitetaan sinulle kaulaan tällainen kaulus. Sinulla ei varmasti ole ollut tällaista aiemmin.
E2: Älä säikähdä, minä otan sinua tästä kiinni, että saadaan sinulle tuo hieno kaulus kaulaan. Se voi tuntua vähän epämukavalta.
E1: Siirretään sinut nyt tuon patjan päälle. Sanothan, jos sattuu.
Potilaan rauhoittaminen
Ota rauhallisesti!
Ei hätää!
Älä ole huolissasi!
Selviät tästä kyllä!
Sisällöt on lisensoitu CC BY-SA 4.0.
© Tampereen ammattikorkeakoulu
© Copyright 2020. All Rights Reserved.